Kempeleen kotiseutumuseo
| Kempeleen kotiseutumuseo | |
|---|---|
 Kempeleen kotiseutumuseon museoalue Kirkkotieltä katsottuna. | |
| Tyyppi | kotiseutumuseo |
| Sijainti | Kempeleen keskustaajama (Kirkkotie 18 90440 Kempele) |
| Perustettu | 1966[1] 1980 (nykyinen museo)[1] |
| Ylläpitäjä | Kempeleen kunta |
| Kotisivut | Kotisivut |
| [ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]  | |
| Infobox OK | |
Kempeleen kotiseutumuseo on Kempeleen keskustaajamassa sijaitseva kotiseutumuseo. Museo on auki kesäkuusta elokuuhun. Museonäyttelyn lisäksi alueella järjestetään useita erilaisia tapahtumia, kuten laulutapahtumia sekä kesäteatteria.[3]
Museo perustettiin vuonna 1966, ja alun perin se toimi Kempeleen vanhan kirkon läheisyydessä. Vuonna 1980 museo siirtyi nykyiselle paikalleen Kirkkotielle kunnan ostamalle Marttilan tilalle.[1]
Historia
Vuonna 1733 rakennettiin Marttilan tilalle ruotuväkirykmentin komentajan virkatalo. Silloiset rakennukset olivat komeita, mistä syystä paikalliset kutsuivat taloa Hovilaksi. Ruotuväkilaitoksen lakkauttamisen jälkeen tila vuokrattiin. Vuonna 1886 asuinrakennus uusittiin. Hänen jälkeensä tilan vuokrasi liminkalainen talousneuvos F. P. Matturi 1907, ja vuonna 1939 hän osti tilan poikansa Aappo Matturin kanssa. Tilan viimeiset viljelijät olivat Aino ja Aappo Matturi, joilta kunta osti tilan peltoineen ja rakennuksineen vuonna 1975.[1]
Museoalue
Kempeleen kotiseutumuseo esittelee tyypillistä pohjoispohjalaista pihapiiriä. Erikoisuutena museoalueella ovat Suomen ainoat 1940-luvun tyyppitaloa edustava asevelitalo ja turpasmökki. Hirsinen päärakennus vuodelta 1886 koostuu pirtistä, neljästä kamarista, porstuasta ja kahdesta kuistista. Vuosisadan alussa Kempeleen Säästöpankki toimi "pankkikamarissa" noin 30 vuoden ajan. Hirsinen navettarakennus on vuodelta 1886, jonka sisustus on uusittu 1930-luvulla. Tallipuoli on vuodelta 1897, jossa on neljä erillistä huonetta: talli,- mankeli-, kalusto- ja traktorihuone. Rakennusryhmä kuuluu samaan kokonaisuuteen vanhan kirkon, Junttilan talon ja puutarhaoppilaitoksen vanhojen rakennusten kanssa.[1][3]
Museoalueelle siirretyt rakennukset[3]
- vanha asuinrakennus Oulun Hallituskadulta, joka toimii näyttelytilana sekä museonhoitajan työtilana
- asevelitalo Sohjanasta (nykyinen Hakamaan alue)
- vuonna 1870 Tyrnävällä rakennettu kalustohuone
- 1900-luvun alussa rakennettu savusauna
- vuonna 1857 Oulun Pikisaaressa rakennettu kala-aitta
- Hemmilän varastoaitta 1880-luvulta
- tuulimylly Tyrnävältä vuodelta 1892
- turpasmökki, joka rakennettu vanhan mallin mukaan 1980-luvun alussa. Turpasmökit kuuluivat vuosisadan vaihteen kempeleläismaisemaan. Erityisesti Honkasessa niitä oli runsaasti, vielä 1950-luvulle asti.
Lähteet
- ↑ a b c d e Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 Kempele pohjois-pohjanmaa.fi. Viitattu 11.7.2022.
- ↑ https://www.kempele.fi/vapaa-aika/kulttuuri/kotiseutumuseo.html. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ a b c Kotiseutumuseo Kempeleen kunta. Viitattu 11.7.2022.
Kempele
| Kempeleen alueista ja kylistä kertovat artikkelit | Alakylä (kylä) · Asemanseutu (keskustaajaman keskuspaikka, asuinalue) · Hakamaa (teollisuusalue) · Juurussuo (kylä) · Ketolanperä (kylä) · Kirkonseutu (keskustaajaman osa) · Rajakorpi (kylä) · Vihiluoto (kylä, asuinalue, yritysalue) · Väärälänperä (kylä, asuinalue) · Ylikylä (keskustaajaman osa) · Zatelliitti (yritysalue) |
|---|---|
| Kempeleen asuinalueista kertovat artikkelit | Kempeleen keskustaajaman asuinalueet (keskustaajaman länsipuolen asuinalueet) · Ylikylä (keskustaajaman itäpuolen asuinalueet) |
| Muuta Kempeleeseen liittyvää | Honkasen lasten- ja nuortentalo · Kempelehalli · Kirjasto · Kotiseutumuseo · Köykkyrin virkistysalue · Meijeri · Mourunkijärvi · Pappila (uusi) · Pappila (vanha) · Pyhän Kolminaisuuden kirkko · Rautatieasema · Tiilitehdas · Vanha kirkko · Vesitorni · Zeppelin · Zimmari |
